Jouluinen origamikukka

No huh! Tytär oli jättänyt liiton lehden kätevästi "käsityötuolilleni". Minä onneton istahdin tänä aamuna siihen tuoliin 5.30 kahvikupin kanssa ja siitä se taas kerran... Pakko kai tähän vaivaan on kohta lääkitystä lähtä kyselemään!

Lehtijutussa sanottiin, että origami vaatii "vähän" aikaa ja kärsivällisyyttä! Valetta! Ihan valetta koko lause! Keksin tätä tehdessäni useampiakin uusia sanonkomitä sanoja ja syitä miksi ei kannata tehdä tätä. Ihan totta. Varo, jos sinulla ei ole kärsivällisyyttä poimia sankollista mustikoita mustikka kerrallaan. Älä silloin edes uneksi tämän teosta. Varo, jos et halua polttaa näppejäsi paperia hankaamalla ja liimaamalla. Varo, jos et halua olla siinä ihanassa kuumaliimasiimassa koteloituna kuin perhosen toukka. Varo, jos sulla on pussaileva mies kotona! :D Isäntä ite tuli keittiöön lauleskellen, et "Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan..." Hei, sullahan on glitteriä huulissa!  Varo siis, jos et halua glitteriä huuliisi! Pusu jäi saamatta.

Jos nyt joku haluaa ehdottomasti uhrata aikaansa tämän tekemiseen, niin ohjeet löytyvät PAM-lehdestä ja tästä linkistä. Varaa aikaa reilu 5 tuntia jatkuvalla työskentelyllä, jos tauotat työtäsi, lisää tauot tuntimäärään!

Höyhenkukkasia

Emäntä on sitten yltäpäältä ja alta höyhenissä ja liimassa! :D Nämä olivat suurinta lukuunottamatta menossa joulukuusenoksille, mutta toisin kävi. Etsin ja etsin sopivaa kuvauspaikkaa, kun kuusi sentään ei ole vielä meillä sisällä. Minusta näistä tuli tosi ihania ja on niissä vähän sitä hentoa valkoista kimalleliimaakin. Satuin tänään pistäytymään Tiimarissa... sieltä löytyi valkoisia höyheneitä samalla hinnalla, kuin tässä taannoin tilasin jostain. Määrä vain oli kymmenkertainen! :D Ei sitä pitäis lähteä merta edemmäs kalaan. Saattaapi saaliiksi tulla yllätyksiä. Tässäpä on sitten lopputulokset teidänkin nähtäväksi.

Mukavaa perjantai-illan jatkoa ja viikonloppua toivottelen kaikille!

Joulupalloja

Nyt se muuten kävi sellanen juttu, että kuvatila loppu! =o( Mutta tässäpä tämän päivän värkkäykset. Pitihän minun kuitenkin tuota höyhenpalloa kokeilla. Mielestäni tuli aika makee. Seuraavat pallot ovat puolestaan Novitan huopasesta styroxpallon päälle huovuttamalla tehtyjä. Luonnonvalkea kammatusta irtokuidusta ja punainen ihan vain langasta kerittynä pallon päälle. Mukavia, nopeita ja helppoja tehdä!

Käyn nyt miettimään ongelmaani. Pallotelkaa te sillä välin! Ihanaa perjantaita kaikille! =o)

Kuusenkoristeita

Tuota noin. Mitähän tästä hommasta nyt sitten keksisi kertoa?! No, oon aika huono leipomaan kesäaikaan, mitä nyt muurikkalettuja tulee tehtyä silloin tällöin. Siksi sitten jauhot jää kaappiin pyörimään ja tuntuu ettei niitä enää sitten tähän aikaan vuodesta kehtaa käyttää. Ai, että mitenkö tämä nyt sitten liittyy mun näpertelyihin? :D No, nämä koristeet on nimenomaan tehty noista kesänyli menneistä jauhoista. Elikäs kierrätetään taas! :D

Mittään ei saa heittää hukkaan. Nämä nyt on paineltu piparkakkumuoteilla, mutta voishan tuosta taikataikinasta tehdä ihan mitä vain! Lisäksi näitä on aika hauska tehdä, vaikka lasten kanssa. Jos väriä haluaa näihin, niin ehdottomasti parhaimmat siihen hommaan on ihan tavalliset peitevärit. Hileitäkin vois ripsutella. Nauhaksi valitsin tuollaista mattaa harsomaista nauhaa, kun en nyt niin sen kiillon perään ole. Riittää mulle, kun nenä kiiltää viimeistään puolen päivän aikaan! :D Laitan tuonne loppuun taikataikinan teko-ohjeen, jos joku sattui innostumaan. Varaa työhön pari päivää.

TAIKATAIKINA

6 dl vehnäjauhoja

3 dl suolaa

3 dl kylmää vettä

2 rkl öljyä

Kuivata uunissa 125 - 130 asteessa noin tunti.

Työniloa toivotellen, Sirpa

Käpypallo (vihdoin viimein!)

Ulkona on keli kuin siperiassa , mutta mehän uskaltauduttiin tyttären kanssa ulkoilemaankin. Tuuli puhalsi pakkasen läpi täydellä voimalla. Hyvä että uskalsin rukkasen kädestä ottaa pois. Löysin vielä kourallisen lepän käpysiäkin. Vähän meinasi jännittää tässä vaiheessa, että peittääkö kaljua kohtaa vieläkään. Kovin köykäseltä käpysaalis näytti.

Peräti viisi käpyä jäi käyttämättä! :D Tipalle meni, mutta sainpas valmiiksi. Paperinarurusetti vielä piti sitaista. Nyt sitten kuumeisesti mietitään, että mihinkäs tuo ripustetaan? Vieläkös meiltä löytyy kävynmentävä aukko jostain? :D

Vielä ennättää keräillä. Kohta lumipeite silittää maiseman tasaiseksi. Käpyisiä värkkäyshetkiä teille! Minä vaihdan johonkin toiseen materiaaliin. =o)

Pitsipurkkeja

Kyllä se on viisain jättää nämä pintakäsittelyhommat alan ammattilaiselle! Vai mitä ootte mieltä? Ei näy minun tekemät valumat ja purkin pinta on isännän jäliltä tosi siisti. Jopa niin siisti, että otti vähän oma kömpelyys ätläkkään. Toki osasin olla kiitollinen ja kiitellä moneen kertaan. Ja kehun vielä täälläkin. Katsokaa noita purkkeja ihan itse.

Minuahan harmitti pistää periaatteessa ihan siistit purkit menenään, varsinkin kun metallisia olivat. Ainut vain, että näissähän tahtoo olla mainos ja sisällystekstit, enkä oikein hyvällä mielin niitä sellaisenaan esille halunnut. Sitten alkoivat pikkuneidin kynät pyöriskellä haitolla ja lisääkin tuli ostettua. Tästäpä sitten idea karkasi. Ja nyt ne ovat vihdoin viimein valmiit. Eikä haittaa vaikka kirjahyllyyn unohtuisivat.

Roskien kierrätystäkö? Kyllä. Ehdottomasti. Ja tosi tarpeeseen tulivat! :D Kyllä se on tuo liimatykki tosi ihana työkalu tällaselle värkkääjälle. Mitenhän minä olen ilman sitä aikaisemmin pärjännyt?!

Mukavia kierrätyshetkiä toivottelen kaikille!

Enkeliparvi

Eilen innostuin tekemään enkeleitä. Jälleen kerran. Tällä kertaa Novitan huopanen langasta. Novitan hahtuvainenkin voisi olla kokeilemisen arvoista tässä yhteydessä. Etsin netistä kohan jotakin värkättävää ja törmäsin ensin lankatontun ohjeeseen ja sitten sen jälkeen törmäsin samalla ohjeella toteutettuun enkeliin. No, jälleen kerran idea vei emäntää, eikä toisin päin! Tänään sain enkelit viimeisteltyä ja kuvattua. Tässäpä kuvia teillekin.

Minusta tämä ei juuri muita koristeita kaipaa, mutta voishan tuohon helmaan

tai siipien kärkiin vaikka vähän kimalletta hipaista.

Tai jättää kädet tekemättä, kuten tällä enkelillä.

Purkulankainenkaan mekko ei näytä pahalta. Keskellä ylhäällä se "prototyyppi",

josta sitten lähdin omannäköistäni toteuttamaan.

Enkelten valoa ja lämpöä kaikille!

"Punutulkkuja"

Iltojemme ilona värkkäsimme lähestulkoon koko perheellä punutulkkuja. Tytär halusi vyyhetä lankaa DVD-kotelon päälle ja onnistuikin siinä yhtä nopsaan kuin ätinsä. Isä joutui sitomaan pyrstönympäryslangan. Eihän siitä olisi tullut meidän voimilla yhtään mitään. Nokan liimaajaksi pistin tyttären. Jaaps, mutta mitä tekemistä sitä sitten minulle jäikään?! No joo. Langan vyyhteemisen lisäksi kasasin punatulkut ja liimailin näihin kesällä keräämiini uppo-oksien vänkyröihin. Onse muuten kuumaa kamaa tuo äiteen uusi liimatykki! Näpit siinä meinasi väksitenkin palaa, mutta oispa jälleen tämäkin homma jäänyt tekemättä ilman tuota työkalua!

Minnepä muualle oksankänkyrät oisin voinut pistää kuin tyhjään kirnuun. Oli siinä joskus kukkakin, mutta sille taisi käydä, noh niinkuin kukille tahtoo yleensä käydä. Ainakin minun huushollissa. :D Joskus ajattelin sitä käyttää sateenvarjotelineenä, mutta kyllästyin etsimään niitä kirnun pohjilta, kun yleensä suosin niitä taskuversioita niistä.

Tsirp tsirp! Kymmenen punatulkun tekemiseen meni pari iltaa, eli noin kaksi tuntia yhteensä. Enempää ei illan aikana kerkiä. Purkulankaa ei kannata näissä käyttää. Tulleepi vain pahamieli. Novitan hahtuvaisesta saa sulosen pörhöisiä. Minulla tässä jotain keinokuitua mustaa, harmaa ja punainen varmaan seitsemänveljestä lankaa. Kätevästi kuiteskin saa vajutettua tähdelankoja näihin. =o)

- "Ootkos muuuten kuullut Vieno, että teko-ohjeet löytyvät Novitan sivustoilta?" 

Mikäli joku innostuu kokeilemaan, niin ohjeetkin löytyy täältä netistä. Linkkiä en tähän nyt ennätä etsiä, mutta googlatkaa punatulkkuja villalangasta -hakusanalla, niin Novitan sivut löytynevät sitä kautta. Värkkäysintoa toivottelen ja ihania ideoita siihen päälle! =o)

Enkeli linnun kanssa

Mikäpä muukaan istuisi Pääsiäisen teemaan paremmin kuin askarrella enkeleitä. Tällä kertaa enkeli sai seurakseen linnun, jota hellästi pitää kädellään. Alempi enkeli saa vielä käsivarsilleen huivin, todennäköisesti vaaleanpunaisen. Työviikko on jälleen kerran alkamassa, mutta huivia meinaan virkata iltaisin ja saada näin viikon aikana valmistakin aikaiseksi. Risutyöni menivät uusiin suunnitelmiin, kun viivyttelin liian kauan risutarpeiden hakemista. Puput olivat nälissään jo karsineet viikko sitten kaadetut riippakoivunoksat ja jäljellä oli enää tynkiä. No, ennätin kuitenkin saada parin kranssin tarpeet kerätyksi ja pyöräytetyksi. Lopputulosta esittelen sitten, kun keksin miten ne koristelen. 

Ikkunalaudallani kurkkii jo iloisia taimia kohti auringonvaloa kesää varten kylvettynä. Tänä vuonna kokeilin Mustasilmäsusannan siemeniä ja yllätyin positiivisesti. Todella hyvä itäjä tämä kasvi, kun nyt vain saisin vielä muuripataan asti niin etten vahingoita niitä. Tämä kasvi on todella hyvä köynnöstäjä ja tuottaa koko kesän iloisia keltaisia kukkasia meidän iloksi. Toisena kasvina idätin Koristekranssia, josta niin kamalasti tykkään ja jota pitää joka kesä yrittää kasvattaa. Aina en onnistu, mutta kun onnistun saan iloita monenkirjavista kukinnoista koko ihanan kesän. Sinkkisaavit saanevat myös tänä vuonna lilan- tai sinisen väriset orvokkinsa ja mitä muuta sitten keksinkään vielä ennen kesää, johon on vielä kuitenkin monta viikkoa aikaa. Iloista kevään aikaa toivottelen teille kaikille!

Selma-täti

Pääsiäisen kunniavieraaksi tulla tupsahti Selma-täti kylään. 

Kyllä siinä on naapureilla ihmettelemistä, kun me kaksin akoin suhauttelemme kattojen yli niin että lumet tippuu! 

Selma joutui menneenä vuonna muiden Kyöpelivuoren akkojen kanssa kahnauksiin liiallisen suunkäytön vuoksi ja potee nyt hiukan yksinäisyyttä. Pakkohan meidän oli tämän kevään pentueesta hänelle kaveri antaa yksinäisten iltojen iloksi. Varsinkin kun Bubba kömpi viime yönä luudanvarrelle ja Selman mukaan yölennolle. Hyvin on emonsa häntä opettanut, tipahti vain kerran ja silloinkin omassa pihassa.

Kahvea Selema-täti on kova kittaamaan, joten pistimpä vielä kaapin perukoilla pyörineen kahvipannunkin hälle luudan varteen ja pööniä paketillisen verran päälle. Hyvä, että aikoi kuitenkin täti pääsiäisen jälkeen suunnata takaisin kotivuorelle. Kovin on pienet kahvivarastoni huvenneet ja kuivaahan tuo itelläi suuta tihiään.

Iloista Pääsiäistä!

-Varokaa räystäältä tippuvia lumia!-

Pääsiäisaskartelua

Mukavasti aamupäivä vierähti tyttären kanssa touhutessa. Iltapäivällä onkin vuorossa ulkoilua ja muuta kivaa pihaelämää. Tässäpä kuvia aamupäivän tuotoksista. Anteeksi jälleen kerran huono kuvanlaatu. Lieneekö kamerasta kiinni, vai osaamattomasta kuvaajasta.

Uutta askartelulehteä lukien teimme tyttären kanssa pääsiäisruoholle korin.  Noin pienen ihmisen kanssa työskennellessä sovittiin sellainen työnjako, että äiti tekee korin ja tytär koristelee sen. Toimi muuten hyvin, mutta malttamaton tyttäreni ennätti sillä aikaa tehdä pääsiäiskortin mummolle ja ukille. Pelata tietokoneella muutaman pelin ja levittää muutamat leikit olohuoneeseen. Yhtä näppärästi hän koristeli korin ja näin saatin nopsaan valmista aikaiseksi.

Tämä pieni noitanainen on vanhemman tyttäreni tuotoksia alakouluajoilta.
Joka ikinen pääsiäinen noitanainen saa istuskella maljakon tai ruohokorin reunalla.

Teimme myös kartonkitulppaaneja oksien koristeeksi.
Munat ovat vanhemman tyttären ja pojan käsialaa muistaakseni IP-kerhon ajoilta.

Kultainen ystävän enkeli

Koko enkeliparvi.

Oikealla uusin.

Valkoinen ystävän enkeli

 

Vihdoinkin sain valmiiksi tämän valkoisen enkelin. Minulla oli erinäisiä ongelmia materiaalien hankinnassa. Nyt kun sain materiaalit hankituksi, suosivat säät ulkoilua ja muutoinkin kaikenlaista muuta tekemistä. Tänä aamuna kipinä sitten roihahti täyteen liekkiin ja tässä lopputulos. Ystävän enkeli lähtee eteenpäin, eikä jää omaksi iloksi. Ihanata hiihtoloman ja kevättalven jatkoa kaikille, toivottelee Sirpa

Enkelin uudet vaatteet

 Paperienkeli pölyttyi kirjahyllyssä vuosikaudet ja nyt sain sitten inspiraation tehdä hänelle uudet vaatteet. Jätin hameosan alle edelleen vanhan paperihameen tueksi, vaikka virkattu hame onkin tärkätty tosi paksulla sokeriliemellä. Mallin hameelle otin Suuri Käsityökerho -lehdestä 8/1992; kukkamainen nauhapitsi. Tuunasin ohjetta omiin tarpeisiini, joten koko mallia ei sieltä saa. Tällä toteutuksella muodostui enkelimekko melko työlääksi. Hamosta olen virkannut sunnuntaista lähtien, eli noin neljä päivää. Muut osiot värkkäsi sokeritärkkelyksen kuivaessa. 

 Enkelin huivi on puolestaan salomoninsolmuilla toteutettu ja paitaan on kirjailtu linnunsilmäpistoja muliinilangalla. Ensimmäisessä kuvassa hame on levällään silityslaudalla. Siihen on näköjään eksynyt yksi virhekin...huomaako kukaan? Tärkkäyksen jälkeen huomasin, että olisi pitänyt tehdä hameesta enemmän kellomaisempi, pönköttää mielestäni liikaa. Seuraavaan samanlaiseen työhön virkkaan ainakin pari senttiä pidemmän hameosan. Anteeksi taas epäselvät kuvat.

Rautalankasydän tähdillä

Pitihän tätäkin kokeilla. Taisi olla viimesyystalven villityksiä.

Enkeli

 Tämä enkeli saa uudet vaatteet, kunhan tästä ennätän. Näitä tehtiin tätini kanssa, vanhempi tytärkin osallistui ja hänellä on oma versionsa huoneessaan. Vuotta en muista, mutta useampi niitä on tähän väliin ennättänyt ja nyt ois uuden mekon aika. Enkelin vaatteet on tehty paperinaruista.

Kynttilämansetit paperinarusta

Ois tarvinnu vissiin niistää, kun noin savunen on.

 Ihanat metalliset seinäkyntteliköt hommasin ystävän Party Lite kutsuilta, kuten myös lasimaljassa olevat tuoksukynttilätkin. Paperinarusta, askartelulangasta ja helmistä syntyi sitten niille mansetitkin.

Ei kait tuo pölyä ole?! Minun huushollissani..?