perjantai 30. marraskuuta 2012

Enkeliparvi

Eilen innostuin tekemään enkeleitä. Jälleen kerran. Tällä kertaa Novitan huopanen langasta. Novitan hahtuvainenkin voisi olla kokeilemisen arvoista tässä yhteydessä. Etsin netistä kohan jotakin värkättävää ja törmäsin ensin lankatontun ohjeeseen ja sitten sen jälkeen törmäsin samalla ohjeella toteutettuun enkeliin. No, jälleen kerran idea vei emäntää, eikä toisin päin! Tänään sain enkelit viimeisteltyä ja kuvattua. Tässäpä kuvia teillekin.

Minusta tämä ei juuri muita koristeita kaipaa, mutta voishan tuohon helmaan
tai siipien kärkiin vaikka vähän kimalletta hipaista.


Tai jättää kädet tekemättä, kuten tällä enkelillä.

Purkulankainenkaan mekko ei näytä pahalta. Keskellä ylhäällä se "prototyyppi",
josta sitten lähdin omannäköistäni toteuttamaan.

Enkelten valoa ja lämpöä kaikille!



torstai 29. marraskuuta 2012

Tää täti sekoilee!

Oh, näitä mun suunnitelmia! Ja kyllähän minä verkkokaupasta ostaa ossaan. :D Tein tilauksen Sinellin verkkokaupassa. Lieneekö kiirus vaivannu vai mikä lienee sitten mättäny, mutta postissapa ei tullutkaan sellaisia määriä kuin kuvittelin hankkivani. 

Menin verkkokaupan sivustolle alunperin tilatakseni sieltä isomman satsin valkoisia höyheniä. Siellä seikkaillessani ihmettelin, että onko kaikki höyhenpakkaukset tukkupaketteja, kun ei alta kahden kilon saa? Vähän kyllä hintaa siinä tilatessani ihmettelin, mutta empä tullut sen tarkemmin tutkineeksi. Ajattelin että halpojapa ovat! :D Nappasimpa teidänkin iloksi valokuvan saalistani.

Näin joulun alla näkyy nuo tontut juoksentelevan kuvaan vaikkei ollut tarkotuskaan. Mutta tässä koko paketin sisältö. Hamstrasin höyheniä peräti 2 grammaa! :D Miten on? Halutaanko asemanlaidalle puolet näistä?! :D

Mutta pääsipä pikkulikka kuitenkin leikkelemään paperitonttuja. Leikkaaminen on tuossa vieressä jo kovassa vauhdissa. Pikkunen kieli vilkkaa hampaiden välistä ja posket punottaa. Kyllähän sieltä postin välityksellä kuitenkin tuli hyvä mieli sekä äidille, että tyttärelle!

Lämpöistä joulunalusaikaa kaikille! =o)

tiistai 27. marraskuuta 2012

"Punutulkkuja"

Iltojemme ilona värkkäsimme lähestulkoon koko perheellä punutulkkuja. Tytär halusi vyyhetä lankaa DVD-kotelon päälle ja onnistuikin siinä yhtä nopsaan kuin ätinsä. Isä joutui sitomaan pyrstönympäryslangan. Eihän siitä olisi tullut meidän voimilla yhtään mitään. Nokan liimaajaksi pistin tyttären. Jaaps, mutta mitä tekemistä sitä sitten minulle jäikään?! No joo. Langan vyyhteemisen lisäksi kasasin punatulkut ja liimailin näihin kesällä keräämiini uppo-oksien vänkyröihin. Onse muuten kuumaa kamaa tuo äiteen uusi liimatykki! Näpit siinä meinasi väksitenkin palaa, mutta oispa jälleen tämäkin homma jäänyt tekemättä ilman tuota työkalua!


Minnepä muualle oksankänkyrät oisin voinut pistää kuin tyhjään kirnuun. Oli siinä joskus kukkakin, mutta sille taisi käydä, noh niinkuin kukille tahtoo yleensä käydä. Ainakin minun huushollissa. :D Joskus ajattelin sitä käyttää sateenvarjotelineenä, mutta kyllästyin etsimään niitä kirnun pohjilta, kun yleensä suosin niitä taskuversioita niistä.


Tsirp tsirp! Kymmenen punatulkun tekemiseen meni pari iltaa, eli noin kaksi tuntia yhteensä. Enempää ei illan aikana kerkiä. Purkulankaa ei kannata näissä käyttää. Tulleepi vain pahamieli. Novitan hahtuvaisesta saa sulosen pörhöisiä. Minulla tässä jotain keinokuitua mustaa, harmaa ja punainen varmaan seitsemänveljestä lankaa. Kätevästi kuiteskin saa vajutettua tähdelankoja näihin. =o)

- "Ootkos muuuten kuullut Vieno, että teko-ohjeet löytyvät Novitan sivustoilta?" 

Mikäli joku innostuu kokeilemaan, niin ohjeetkin löytyy täältä netistä. Linkkiä en tähän nyt ennätä etsiä, mutta googlatkaa punatulkkuja villalangasta -hakusanalla, niin Novitan sivut löytynevät sitä kautta. Värkkäysintoa toivottelen ja ihania ideoita siihen päälle! =o)

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Jouluiloa :D

Kävimme tähtien teon jälkeen tyttären kanssa etsimään niitä lepän käpysiä lisää ja ette ikinä arvaa mitä löysin! No käpysetkin tuli sitten työn ja tuskan kautta kerättyä, mutta eihän ne p****leet riittäneet! Nyt ei sitten auta muuta kuin ahistella tuota isäntää. Miettiköön hänkin väliin, että mistä löytyy seuraava käpyisä leppä! :D 

Tuska tuli siitä, että siellä oli MÄRKÄÄ! Ja sitä tuskaa lisäsi se, että jouduin pyörittämään yhden ylimääräisen koneellisen pyykkiä. Arvaatte varmaan, miten meidän kauniit rantapusikot ovat tämän veden tulon jälkeen hyvässä kunnossa ja kun emäntä katselee puiden latvuksia... niin, sinnehän sitä sitten mentiin tyttären kanssa molemmat! :D 

Ai niin siihen löytöön palatakseni. Tuossapa ensimmäinen kuva siitä. Ja tuon perään olen jo monta vuotta hinkunut! Siinä se vain oli koko ajan melkein katseen ulottuvilla ollut, mutta enhän minä onneton sitä huomannut, ennekuin turvalleni siihen vedin! Se oli se ensimmäinen kaato tälle päivälle. Silloin ei vielä tytär tullut selkään, kun sentään ymmärsi jäädä hiekkalaatikolle leikkimään. Niin, ei tämä sen kauempana ollut kuin pihan reunassa!


Eipä mennyt tämäkään viikonloppu ilman purkkituunailua. Pitihän tuolle hehtaarivarastolle säilytystila löytää, mitä nuo tuikut vaativat. Tämäkin purkki löytyi ihan vahingossa ja tietenkin tuolta aarreaitan puolelta! :D Pistetään siihen sitten jotain muuta joulun jälkeen. Sitten ei enää tule niin hankittua noita tuikkuja.


Arvatkaas mistä seuraava kuva kertoo? Se minun keinovaloton joulunaika kesti tasan lähikauppaan asti! Meninkin sitä hyllyä kurkkaamaan. Eikä siinä kaikki! Näitä lähti mukaan peräti tuplakappalein! :D Ja kovin tyytyväinen olen. Eikä ne tuolta ikkunan yläosasta häiritse kynttilöitä läheskään samalla tavalla kuin kyntteliköt! :D Josko jo kohta näkisin virkata ilman lähinäkökakkuloita?! :D


Valmista ei siis tule mistään, mutta uusia aloituksia olen jälleen tehnyt. Näistä purkkiloista tulee ehkä jotain, tai sitten ei. Mutta suunnitelmia minulla kyllä piisaa! :D Kysyin isännältä (=pintakäsittelyn ammattilainen), et missä vika kun valuuuuuuuu?! - No minussa tietenkin, ei niin paksusti, ohut maali vaatii ohuen maalauksen! Jippii! Peli ei kuitenkaan ole täysin menetetty. Eli siiiiiis.... isäntä pliiiiis? :D Minnen millään malttais, kun pitäs kerralla saada ja kunnolla peittäen kans! :D


Työn iloa kymmenen kiloa toivottelen kaikille!

Paperitähtiä!

Enää ei nipri, tai niprii muttei niin pahasti. En kuitenkaan ihan virkkaamaan vielä uskaltautunut. :D Ja aamu alkoikin sitten näin:

Se on kuulkaas joulu ihan jo kuukauden päästä! Levittelin eilen jouluvaloja ja hups heijakkaa! Kokonaista kolme kynttelikköä oli sanonut työsopimuksen irti. Mietin siinä niiden kanssa ihmetellessäni, että mahdankohan ostaa sähkövaloja ollenkaan?! Jospa mentäisiinkin tämä joulu ihan aitojen kynttilöiden tunnelmalla, joka on mielestäni todella paljon hienompi! Kukapa tietää mitä vielä tapahtuu, onhan jouluun kuitenkin vielä kuukausi! :D


Tähän paperitähteen ihastuin vuosi sitten erään liikehuoneiston ikkunassa ja ylläri, ylläri! Työkaveri tiesi miten se on tehty ja neuvoi kädestä pitäen tähden teon! =o) Tänä aamuna sain apuja myös tuolta näpsäkältä viisivuotiaalta, joten en ota kunniaa kokonaan itelleni! Okkei löytyy tälle ohjeet, mikäli joku niitä kaipailee. Pistän linkin tuohon perään.

Värkkäysiloa ystävät!

lauantai 24. marraskuuta 2012

Crocodile Stitch Crochet Boots

Näitä on ihan pakko päästä kokeilemaan!

Ohjeita:
Varren tekemiseen: http://www.youtube.com/watch?v=Zn38vhGIog8&feature=fvst
Tossun tekemiseen: http://www.youtube.com/watch?v=cVRHz8rmG7s
Tossun tekemiseen: http://www.youtube.com/watch?v=SHRLXOBzaUc

Tämä tossu ei ole tehty kummallakaan noista ohjeista, mutta ihan samanlaisen tekemiseen ei ohjetta löytynyt.

Aivan mahdottoman ihanat! =o)
Uudesta Lankamaniaa blogista löytyy minun tulkitsema ohje kuvineen.

Naulakkoon

No sainhan jotakin aikaseksi tällekin päivälle! Tai oikeastaan isäntä sai. ;o) Juoksutin häntä nimittäin parhaani mukaan niiden kaksien piiiitkien päikkäreiden välissä, jotka hän onnistui ottamaan tänäänkin. :D Tämä naulakko on ollut jo jonkin aikaa valmiina ja odottanut miehen kultaista kosketusta. Nyt se on sitten viimeinkin paikallaan. Huiveja tuskin kannattelee lopun ikäänsä, mutta pistimpä malliksi ne tuohon roikkumaan. 

Vanhaa tavaraa jälleen kierrätin. Naulakko on isännän veljen kädenjälkeä ja minun uuteen uskoon tuunaama. Pitsi on virkattu joskus viime talvena tyynyliinaan. Ihan ite maalasin väärän värisen naulakon uudelleen ja kävin tuolla meidän aarreaitassa penkaamassa. Kuinka ollakaan sainhan koukut irroteltua, mutta sitten piti sotkea tuo parempi puolisko käyttämään akkukonetta. En nimittäin saanut ruuvikärkeä irti ja vaihdettua sopivammaksi.  Tytär seurasi sivusta touhujani ja kyseli akkukoneen otettuani, että osaatko sinä äiti ihan varmasti käyttää tuota?! Vähänkös minulla tuli kiire muihin hommiin, kun huomasin ruuvikärjen "juuttuneen". :D

Että sillä lailla. Vielä on kuitenkin huominen aikaa touhuta. Jospa se minullakin tuo ruoto jo antaisi periksi. Mukavia touhuja kaikille!

Art Medium! =O)

Jo vain! Ja lissää ideoita tuo nainen pukkaa!!! Kidun ja kärsin täällä. Mutta kurkatkaahan seuraavasta linkistä sisään! :D

http://asemanlaidalla.blogspot.fi/2012/11/diy-art-medium-pikkuinen-poyta.html?showComment=1353747416840#c3424133824247402760

Voihan vuodatus!

Nyt on tällä emännällä hermo pinkeenä ja kekäleet kainalossa. Vihdoinkin koitti jälleen perjantai ja lauantai ja ja pää on suunnitelmia täynnä, mutta yläselkä kilpikonnankuorena! Jälleen mennään meidän mökissä lukkojenpurkuohjelmalla viikonlopun yli. Ei puhettakaan muiden suunnitelmien toteuttamisesta ja sen voin sanoa, että siinä pärreet käryää ja korvien välissä kipunoi!

Okkei. Ohjelmassa oli noiden arkisten askareiden lomassa hiukan päässä virinneiden ideoiden toteuttamista ja entisten loppuun saattamista. Oishan se kiva viritellä jo niitä jouluvalojakin! Mullahan ei niitä vielä olekaan leviteltynä... :D ...muualle kuin tuonne ulos ja vähän täällä sisällekin, mutta kun sitä tahtois tuota valoa lissää! No, ainahan sitä saapii haaveilla. Eihän sitä tiedä, vaikka saan tuon selekäpolitiikan kunnolleen, kun tästä tämän jälkeen lähden sitä yrittämään. Mutta touhuiluniloa teille muille!

maanantai 19. marraskuuta 2012

Maanantain pohdintoja

Maanantai-illat vierähtää aina vähän niin kuin palautuessa viikon alkamisesta ja ensimmäisestä työpäivästä. Tulinpahan tänne nettiin itseäni viihdyttämään ja samalla muistuttamaan kaikkia lukijoita, että noita ohjeita ja linkkejä löytyy tuolta Linkit ja vinkit välilehdeltä. Sisustusintoilijoille suosittelen tuota Asemanlaidalla -blogia. Käykäähän kurkkaamassa. Tämäkin ohjeista muistuttelu lähti tuon bloginpitäjän sivulauseesta.

Kaikenhan ei tarvitse olla aina pilkulleen samanlaista. Itse saan kiksejä toisten tekemistä töistä ja ajatuksista. Lopputulokseksi tulee toisinaan ihan ihteni näköisiä juttuja. Tai sitten ei. Pääasia, että saa kokeilla ja hakea sitä omaa juttuaan. Ideatulva tosin voi aiheuttaa lievää pahoinvointia ja vieroitusoireita, mikäli ei aika anna periksi toteuttaa niitä. Edellisten kourissa kamppailen toivotan mukavia hetkiä käsitöiden parissa!

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Unohtuneet värkkäykset

Huomasin juuri, etten ole muistanut näistä laittaa mitään blogiini. Ehkä en pidä näitä niin värkkäilynä, kun yleensä nämä toteutetaan jonkun siivouspäivän sisällä!

 
Tässä kynttiläasetelmassa on yhdistelty omaa ja ostettua, uutta ja vanhaa. Lasi on lähtöisin vanhasta öljylampusta, yllättäen ainoa ehyt osa koko lamppua. Lautanen on joskus ostettu kirpparilta, kynttilän ja helminauhan hankin jostain ohikulkiessani.


Tässä asetelmassa on käytetty vanhaa säilöntäastiaa. Ripsautin pohjalle koristehiekka, jonka päälle puolestaan askartelukärpässieniä ja pieniä käpyjä. Metallilautanen on ihan sitä varten tuolla, ettei steariini sotkeudu hiekkaan (nuuka kun olen =o)). Näinpä sain lapsiturvallisen kynttiläasetelman meillekin.


Tätä ikkunajuttua en oikein tiedä minne sen sijoittaisin. Tätä lähdin sen verta kiireellä toteuttamaan, etten mittanauhaa innonpuuskassa tajunnut käyttää. Toisaalta ajatus karkasi, kun kaikki vermeet pyörivät vähän kuin haitolla ja yks kaks aivoissani naksahti. =o) Ikkuna on haalattu tuolta vanhasta aitasta ja on muuten ihan älyttömän painava! Sille ei ole tehty muuta kuin pesty. Rottinkikranssin maalasin ja ripustin paperirusetilla. Sydämet olen virkannut joskus aikaisemmin ja nyt ne löysivät paikkansa tästä. Joulukuusen kynttilöiden nipistimet ovat miehen äidin laatikosta löytyneitä ja samoin myös niiden kynttilät! Paperikukkasetkin pyörivät keittiön aputasolla riesaksi asti. Niitäkin olin värkännyt ilman sen kummempia ajatuksia lopullisesta käyttötarkoituksesta. Kaiken hileen kruununa sähkövalosetti. Alunperin ajatus oli, että olisin sijoittanut värkkäyksen tuohon uunin päälle olohuoneen puolelle. Valmista työtä mittailtuani totesin härpäkkeen liika korkeaksi! Ehkä tämä löytää paikkansa tuolta meidän rantasaunalta, ehkä ei. Aika tavaran kaupihtonee.

Eväät levällään

Taas on emännällä evväät levällään. Eilen pukkasi paperinaruidealla. Mutta kuten arvaatte juttuhan on niin, että kun pitäisi mekaanisesti tehdä vaan yhtä ja samaa, niin väliin pitää tehdä jotain, jonka saa valmiiksi. Tai siis kuvittelee saavansa. :D Kävin keräilemässä tuossa ulkoilessamme niitä näitä lepän käpysiä. Tungin niitä taskut täyteen, mutta niinpähän vain kävi, etten sitten tarpeeksi asti saanut hamstrattua! Mutta nyt olen kuitenkin työn jälkeen jo tyytyväinenkin. Tässäpä kuvaa kaikesta keskeneräisestä. Vielä en kuitenkaan paljasta mitä kaikkea näistä on tulossa!

Vasemmalla siitä paperinarusta. Virkkaustyöt odottanevat lähinäkökakkuloita tai sitten menee ensi kesään!

Näyttää valmiilta, mutta ei ole. Normivalossa tuota styroxia ei juuri näy, salama vain poimii sen eri tavalla näkyviin.
Käpypalloa jatketaan ensi viikonloppuna. Viikolla ei ennätä päiväsaikaan käpyilemään, mutta josko kuitenkin ainaoikeeta sais vähän tehtyä! Kivaa viikkoa toivottelen kaikille!

Kuusi kuvaa kesästä haaste

Nyt tuli hiukan hankala tehtävä... mutta yritetääns. Hmnn... ihaninta kesässä oli olla vaan. Emme tänä vuonna tehneet lomareissua mihinkään etäämmäs ja miksipä sitä merta edemmäs kalaan?! :D Meillä oli tuo leikkimökkiprojekti täyttämässä kaiken vapaa-ajan, kun mieskin seikkaili milloin pohjoisessa, milloin etelässä töitään tehden. Silläpä luontevaa olikin viihtyä vapaa-ajalla ihan vain omassa pihassa. 

Viikon parhaimpiin hetkiin liittyi tietenkin rantasauna ja sielläpä sitä sitten illat touhuttiinkin melkein koko porukalla. Nuoriso tosin meni omia menojaan, eikä niin osallistunut kuin perheen pienin ja ikiomat lemmikit. Viihdyimme tosi paljon järvellä, veneilimme huomattavasti enemmän kuin aikaisempina kesinä. Napistakin tuli sitten ihan laivakoira, kun ei suostunut rannalle Marre-kissan kanssa jäämään.

Leikkimökin pikkuprinsessa testitorkuilla.

Saunavahti-Marre löysi saunajuomien ja hiekkapaperien keskeltä oman vahtipaikkansa.

Helppoa ruuanlaittoa!

Nappi laivakoirana. Ihanan tyyni sää suosi veneilyä.

Hurja vesimäärä lämpesi vasta loppukesällä, niinpä uimme niin myöhään etten ole aiemmin kokenut.


Katsokaa miten tyyntä! Tosin suurin työ oli tyhjentää vesi veneestä, että päästiin järvelle.
Sain siis kuin sainkin kaikki kuusi kuvaa tänne kerättyä! Ja huomaattehan, ei yhtään kuvaa auringonlaskusta! :D Pyöräytän haasteen Katrillille!

lauantai 17. marraskuuta 2012

Wanhaa ja uutta

Tänään on touhuiltu tyttären kanssa kaikenlaista. Ensinnäkin kaiveltiin kaapeista esille piilossa olleita pikkuesineitä. Pienen hetken oven takana olleet tavarat tuntuvat taas uusilta, kun eivät ole olleet kaikenaikaa silmien alla. Nyt sitten seuraakin ETSINTÄKUULUTUS: Etsintäkuulutan tällaiseen sirotinkoriin kuuluvan sirottimen korkkia. Korkki olisi todennäköisesti sellainen, jossa on useampi reikä, mutta minulle kelpaa tuollanenkin yksireikäinen. Olisin valmis maksamaan korvauksen, mikäli vain saisin tämän jälleen kokonaiseksi. Eli nyt kaikki kaivelemaan lusikkalaatikkoja ja kaapinpohjia!


Heti aamusta innostuin räpläämään tarrat pois työpaikalta hamstratusta tuliaiskarkkipurkista. Joskus tuosta liukkaanhivakasta kielestä on onneksi hyötyäkin. Kerkesin nimittäin juuri ja juuri livauttaa sanoa "Minä haluan!", kun kysyttiin kuka karkkipurkin haluaa. :D Siinä purkkia ihmetellessäni huomasin, että korkista saa auki pohjan ja sinnehän piti saada värkätä paperikukkasia. Mitähän tytär sinne sitten keksii laittaa, vai täytetäänkö purkki pikkuleivillä?



Puoliltapäivin huomasimme edelleen olevamme yöpaitasillamme. Kiitos isännän sisaren, joka tuli herättämään meidät värkkäystranssista! :D Siinä meinasi jäädä Runokkipuodit ja kaikki muu touhu ihan kokonaan väliin. Runokista löysimme molemmat sitä mitä olimme sinne menneet hakemaan. Tytär sai ohutkärkiset tussikynät ja ihanan pikkuvihkon ja mie valkoista ohutta paperinarua. Helmivarastokin kasvoi jälleen uudella pikkupussilla.Tytär kerkesi aloittaa omilla hankinnoillaan ja minusta jälki on hienoa viisivuotiaalta. Katsokaa vaikka itse!

 Omat suunnitelmani ovat vielä vaiheessa. Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole paperikukkasia, vaan jotakin aivan muuta. Mitähän näistä saan aikaseksi? Siitä sitten seuraavalla kerralla!

Runokkiin oli tullut kaikenlaista kivaa jouluhärpäkkää ja tiedänpähän mihin loput veronpalautukseni sijoitan. Niin tietysti sillä ehdolla, etteivät kaikki kulu pukinpaketteihin! Lopuksi vielä kuvaa kaupantekijäisestä, jonka päälle on ripoteltu hileet ja kiilteet.  Mukavaa värkkäysviikonloppua toivottelen teille kaikille!

lauantai 10. marraskuuta 2012

Äidin uusi liimatykki ja muuta sen sellaista

Mitähän ne taas värkkää? Hohhoijjaa...
Kotirintamalla alkaa helpottaa ja silloinhan tulee helposti kaikenlaista mukavanlaista tekemistä mieleen. Kävimpähän ruokatauolla pistäytymässä siinä naapurissa ja tulin takasin yli neljäkymppiä kevyemmällä kukkarolla, mutta suhteellisen pullealla Tiimarinkassilla varustettuna. Hankinnoistani kuultuaan työkaverini toivotti viikonloput varoituksen kera. Pelkäsi varmaakin, että ilmaannun työmaalle molempien käsien sormet paketoituna. Työssänihän on sormet tuiki tärkeät apuvälineet! :D

Liimatykki...:D
No joo. Sitten niihin hankintoihin. Höynähdin tilaamaan muutaman numeron Divaani lehdestä, kun siinä oli niiiiiin hyvät kaupantekijäiset ja se myyjä oli niiiin mukava mulle!!! :D Tuossa Divaanin ensimmäisessä numerossa oli sitten käpy- ja sammalpallojen (ja kranssien) kuvia ja ohjeita. Minuahan tietysti alkoi poltella. MUTTA. Tiesin ettei minun kärsivällisyys kuitenkaan riittäisi liimailla käpyjä styroxpalloon tavallisella liimalla! Nytkö se olisi sitten hankittava SE kuumaliimapistooli?! Ossaiskohan tuota sellaista sitten käyttääkään?

Tytär piirteli sillä aikaa, kun äiti tykitti liimailla.
Pikkuneiti levitteli kotona kassin levälleen. Tottakai Tiimarin logot on hänelle jo tuttuja. Olohuoneesta pukkasi kommenttia: "No, nyt se äiti sitten on ostanut sen liimatykin itelleen!" Nappasin tyttäreltä ohjeet kynsiini, mutta hups huijjakkaa! Mihin katosi näkö? Tiimarin linsseillä sain ohjeet kuitenkin tavatuksi ja liimatykin työpöydälle valmiusasentoon. Muu tarpeellinenhan minulla on aina käden ulottuvilla! :D 



Lopputulos. Mielestäni tässä näkyy liikaa styroxia!

Seuraavaksi lähden sitten etsimään lepän "käpyjä" ja kokeilen onnistunko niiden kanssa paremmin, kun näiden männynkäpyjen. Lehtikuusenkävytkin nyt on katselussa, kun miehen äidin talo myytiin muutama vuosi sitten. Mutta tällaista tällä kertaa ja sormetkin vielä ilman paketteja, että voisi kait sanoa ensimmäisen tuttavuudenhieromisen onnistuneen ainakin osittain ihan hyvin. Näpertelyiloa toivottelen kaikille ihanan viikonlopun myötä!