Hartiahuivit

Hartiahuivi isoäidin mallilla
Viereinen hartiahuivi on virkattu isoäidin mallilla. Mallin löysin kirjastosta vanhemmanpuoleisesta virkkausmallikirjasta. Tuota kuviotahan löytyy isoäidinaikaisista virkatuista verhoista ja nojatuolimatoista. Hartiahuivi on lastenkokoa ja itse pidän huivia kolmiohuivina talvitakin päälle puettuna. Virkkasin huiveja sitten virkkauksen aloitettuani kaikkiaan neljä, kolme kesälomallani ja yhden nyt syksyllä 2010. Tämä vaalea huivi on Novitan Seitsemän veljestä langasta, jonka purin keskeneräisestä villapuserontekeleestä. Villapuseroa tein huimuuksissani sovituspisteeseen saakka todetakseni, etten ainakaan itse voi tästä langasta neulottua puseroa pitää sen pistelyn vuoksi.
Alempana on kuva tummemmasta huivista, jonka virkkasin Novitan Ilona langasta, ei pistele ja voi pitää ohuemmankin puseron päällä. Kaksi muuta huivia tein langoista, jotka olivat jääneet koppaan, olivat ohuempia kuin nämä Novitan langat ja eivät sisältäneet villaa todennäköisesti ollenkaan.


 

 

 

 

 

 

  

 

Hartiahuivi Salomoninsolmuilla

 Tätä huivia olen tehnyt viime keväästä (2011) lähtien. Lankana olen käyttänyt Novitan Rose mohair lankaa. Salomonin silmukat löysin Novitan sivuilta ja oli aivan pakko saada kokeilla. Tein tällä tekniikalla ensin pitkiä kaulaliinoja. Lahjoitin tekeleet veljeni ja siskoni tytöille sekä omille tyttärilleni. Tästä huivista tuli todella iso, ja sen vuoksi siihen ei hapsuja tullutkaan. Huivi yltää omille hartioilleni aseteltuna suorana nilkkoihin asti, joten siihen on hyvä käpertyä televisiota katsellessa. Silloin kun sitä sattuu katsoa joutamaan. Salomonin solmut on aseteltu siten, että tulokseksi tulee kiva kukkakuvio. Ensimmäinen kierros virkataan ketjuun tarvittava määrä solmuja. Toisella kierroksella yhtä solmua kohti virkataan kaksi salomonin solmua ja liitetään edellisen kierroksen solmun väliin. Kolmannella kierroksella taas virkataan ketjuun salomonin solmuja ja liitetään aina solmujen välistä edellisen kierroksen solmujen huippuihin (eli huiput yhdistetään yhdellä salomonin solmulla). Kavennus tulee luonnostaan, kun vain olet tarkkana kierroksen lopussa, ettet lähde sivua leventämään. Alhaalla kuva solmuista lähempää.













Kolmiohuivi salmomoninsolmuilla

Pitäähän tyttärenkin saada oma huivinsa. Tätä olen nyt tekemässä ja varmasti virkkaisinkin sitä parhaillaan, jos en olisi innostunut tätä blogia kirjottelemaan. Mies tuossa totesi, että jo pakkomielle mulla tähän, mutta niin mulla on kaikkeen minkä alan niinkauan kuin saan sen valmiiksi. Paitsi noissa iäisyystöissä, joista on tulossa jotain isoa.Kauniin korin sain muuten lahjaksi joskus vuosia sitten, se oli täytetty kaikenlaisilla herkuilla. Herkut on syöty ja unohdettu, mutta koria pidän edelleenkin mukana. Hyvin tuo palveleekin, varsinkin kun ulkona työskentelee neuleen tai virkkauksen kanssa.