lauantai 10. marraskuuta 2012

Äidin uusi liimatykki ja muuta sen sellaista

Mitähän ne taas värkkää? Hohhoijjaa...
Kotirintamalla alkaa helpottaa ja silloinhan tulee helposti kaikenlaista mukavanlaista tekemistä mieleen. Kävimpähän ruokatauolla pistäytymässä siinä naapurissa ja tulin takasin yli neljäkymppiä kevyemmällä kukkarolla, mutta suhteellisen pullealla Tiimarinkassilla varustettuna. Hankinnoistani kuultuaan työkaverini toivotti viikonloput varoituksen kera. Pelkäsi varmaakin, että ilmaannun työmaalle molempien käsien sormet paketoituna. Työssänihän on sormet tuiki tärkeät apuvälineet! :D

Liimatykki...:D
No joo. Sitten niihin hankintoihin. Höynähdin tilaamaan muutaman numeron Divaani lehdestä, kun siinä oli niiiiiin hyvät kaupantekijäiset ja se myyjä oli niiiin mukava mulle!!! :D Tuossa Divaanin ensimmäisessä numerossa oli sitten käpy- ja sammalpallojen (ja kranssien) kuvia ja ohjeita. Minuahan tietysti alkoi poltella. MUTTA. Tiesin ettei minun kärsivällisyys kuitenkaan riittäisi liimailla käpyjä styroxpalloon tavallisella liimalla! Nytkö se olisi sitten hankittava SE kuumaliimapistooli?! Ossaiskohan tuota sellaista sitten käyttääkään?

Tytär piirteli sillä aikaa, kun äiti tykitti liimailla.
Pikkuneiti levitteli kotona kassin levälleen. Tottakai Tiimarin logot on hänelle jo tuttuja. Olohuoneesta pukkasi kommenttia: "No, nyt se äiti sitten on ostanut sen liimatykin itelleen!" Nappasin tyttäreltä ohjeet kynsiini, mutta hups huijjakkaa! Mihin katosi näkö? Tiimarin linsseillä sain ohjeet kuitenkin tavatuksi ja liimatykin työpöydälle valmiusasentoon. Muu tarpeellinenhan minulla on aina käden ulottuvilla! :D 



Lopputulos. Mielestäni tässä näkyy liikaa styroxia!

Seuraavaksi lähden sitten etsimään lepän "käpyjä" ja kokeilen onnistunko niiden kanssa paremmin, kun näiden männynkäpyjen. Lehtikuusenkävytkin nyt on katselussa, kun miehen äidin talo myytiin muutama vuosi sitten. Mutta tällaista tällä kertaa ja sormetkin vielä ilman paketteja, että voisi kait sanoa ensimmäisen tuttavuudenhieromisen onnistuneen ainakin osittain ihan hyvin. Näpertelyiloa toivottelen kaikille ihanan viikonlopun myötä!

4 kommenttia:

  1. hauska käpypallo. Liimatykki on hyvä väline, vaikkakin muutaman kerran on pähkinä liimaantunut sormeen kiinni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla liima meni jotakuinkin sinne minne piti, mutta sellaista kiiltävää hiuksenohutta kiehkeroa olin käpyjen päälle saanut aikaseksi. Onneksi se oli helppo poistaa. Ja...onneksi en nää, mihin muualle olen sen kiehkeron saanut aikaseksi! :D

      Poista
  2. Mä jo ajattelin, että Nappi parka!! Säikähdin, että mitä sillä on tekemistä sun liimapyssyn kanssa ;DD

    Ihana tuo pikkuisen piirros ;=)

    Ai niin, montako puikkoa on vielä jäljellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, Nappi onneksi osaa pysytellä pois jaloista silloin kun emäntä värkkää. Pikkulikka piirsi ensimmäisen kissansa siihen. Rakkaan lemmikkimme menetyksen jälkeen tytön piirustuksiin tuli mekkotyttö ja kissalle vartalo. Minusta on mielenkiintoista, että tuo vartalo meni suoraan tuohon asentoon, eikä ns. lumiukko-tyyliin toinen pyöree pään alle. Puikkoja (vielä)täys paketti jäljellä, kun tässä tuota muutakin ohjelmaa ollut. Tilanne muuttuu, mikäli ennätän tänään päivänäöllä tuonne lepän luokse ja saan saalista! :D

      Poista